Piirien Kehittymisen Piirteet Pienillä Lapsilla

Sisällysluettelo:

Piirien Kehittymisen Piirteet Pienillä Lapsilla
Piirien Kehittymisen Piirteet Pienillä Lapsilla

Video: Piirien Kehittymisen Piirteet Pienillä Lapsilla

Video: Piirien Kehittymisen Piirteet Pienillä Lapsilla
Video: Huomioi lapsen toiveet 2024, Joulukuu
Anonim

Puheen kehitys on keskeistä varhaiskasvatuksessa. Se on johdonmukainen puhe, joka toteuttaa kielen kommunikaatiotoiminnon ja määrittää lapsen henkisen kehityksen tason. Pienien lasten puheen kehittymisessä on useita piirteitä.

Piirien kehittymisen piirteet pienillä lapsilla
Piirien kehittymisen piirteet pienillä lapsilla

Puheen kehittymisen piirteet esikoulun lapsuudessa

Lapsen puheen kehitys tapahtuu samanaikaisesti ajattelun kehittymisen kanssa, ja se liittyy toimintojen ja viestinnän komplikaatioon ympäröivien ihmisten kanssa. Ensimmäisen elinvuoden lasten puhevastaukset ovat valmisteluvaihe puheen kehityksessä. Kolmen kuukauden jälkeen lapsi alkaa toistaa kuulemansa äänet: humina ("khy", "gy", "ahy"), humina (laulaa vokaalien ääniä ("ah-ah", "uh-eh").

Vuodesta toiseen puoliskoon ilmestyy röyhkeä ("ba-ba-ba", "ma-ma-ma", "cha-cha-cha"). Hierontaa hallitsee jo vauvan kuulo. Aikuisen on saatava lapsi pystymään toistamaan ehdotetut äänet. Tästä iästä lähtien jäljitelmästä tulee tärkein keino puheen hallitsemiseksi.

Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä lapsen puheessa esiintyvät tavut, jotka lausutaan yhdessä - sanat. Yhden vuoden iässä vauvan pitäisi pystyä puhumaan noin 10 sanaa (mukaan lukien yksinkertaiset sanat: "av-av", "du-du" jne.). Aluksi erillisellä sanalla on lapselle tarkoitettu lause. Tämä ajanjakso kestää noin puolitoista vuotta. Sitten lapset alkavat käyttää kaksisanaisia lauseita ja myöhemmin kolmisanaisia.

Pienen lapsen puhe on hajanaisia, sisältää sanojen lisäksi eleitä, ilmeitä, onomatopoeiaa. Vähitellen puheesta tulee yhtenäisempi. Lapsen tiheämpi ja erilainen viestintä aikuisten ja ikäisensä kanssa luo suotuisat olosuhteet puheen kehittymiselle (sanasto laajenee).

Kolmen vuoden ikäiset lapset ovat vasta alkaneet hallita kykyä ilmaista ajatuksensa johdonmukaisesti, dialoginen puhe tulee heidän saatavilleen (vastaukset kysymyksiin). Pikkulapset tekevät edelleen monia virheitä lauseen rakentamisessa.

Keskiasteen esikouluaikana sanaston aktivoinnilla on valtava kehitysvaikutus. Lapsi alkaa käyttää puheensa adjektiiveja ja adverbeja. Ensimmäiset johtopäätökset ja yleistykset näkyvät. Lapsi käyttää usein toissijaisia lausekkeita, ilmestyy toissijaisia lausekkeita ("piilotin isäni ostaman auton").

Tässä iässä lapset haluavat vastata nopeasti kysymyksiin. Usein he käyttävät kysymyksen muotoilua myöntävästi sen sijaan, että muotoilisivat vastauksen yksin. Puheen rakenne ei ole vielä täysin täydellinen (lauseet alkavat usein konjunktioilla: "koska", "kun"). Lapset voivat säveltää pieniä tarinoita kuvasta, mutta useammin kopioivat aikuisen mallin.

Vanhemmilla esikouluikäisillä puhekehitys saavuttaa melko korkean tason. Lapset voivat muotoilla kysymyksen, korjata ja täydentää toveriensa vastauksia. Kyky erottaa pää toissijaisesta ilmestyy. Lapsi muodostaa jo kuvaavia ja juoni tarinoita melko johdonmukaisesti. Kykyä välittää tarinassa emotionaalinen asenne kuvattuihin ilmiöihin tai esineisiin ei ole vielä riittävän kehittynyt.

Johdonmukaisen puheen opettamisen tehtävät

Pieniä lapsia opetetaan ilmaisemaan pyyntöjä sanoin, vastaamaan aikuisten kysymyksiin ("Kuka tämä on?", "Mitä hän on?", "Mitä hän tekee?"). Heitä kannustetaan myös kääntymään useammin aikuisten ja ikäisensä puoleen useissa yhteyksissä.

Nuoremmassa esikouluvaiheessa lasta tulisi kannustaa jakamaan vaikutelmia, puhumaan tekemistään. On myös kehitettävä tapaa käyttää yksinkertaisia etikettimuotoja (tervehtiä, hyvästi, kiitos, anteeksi).

Keski-esikouluikäisiä lapsia opetetaan vastaamaan ja esittämään kysymyksiä. He tukevat halua kertoa siitä, mitä he ovat havainneet ja kokeneet. Tässä kehitysvaiheessa etiketin sääntöjen kehittäminen jatkuu (sinun on opetettava lapsi vastaamaan puhelimeen, tapaamaan vieraita, olemaan häiritsemättä aikuisten keskustelua).

Vanhemmalla esikouluikäisellä he opettavat tarkemmin ja täydellisemmin vastaamaan kysymyksiin, kuuntelemaan ja samalla olemaan keskeyttämättä keskustelukumppania, olematta hajamielisiä. Lapsia tulisi kannustaa kommunikoimaan asioista, joita ei tällä hetkellä ole näkyvissä (luetuista kirjoista, katsotuista elokuvista). Vanhempien lasten tulee osata puhetieteen eri muotoja ja käyttää niitä muistuttamatta.

Suositeltava: